Vuoden viimeinen päivä

Tänään on virallisesti äitiyslomani neljäs päivä ja olenkin käyttänyt sen pesten kaikkea vauvatavaraa (vaatteita, petivaatteita, pyyhkeitä...). Ajattelin vielä aamulla ottavani pienet päiväunet jossain välissä, kun väsytti niin vietävästi, mutta nyt alkaa tuntua siltä että vedän näillä silmillä yöuniin asti.

Huomenna on uusi vuosi ja toivon, että siitä tulee vähän rauhallisempi kuin tämä. Muttei tietenkään tylsä.

Listasin vähän tämän vuoden huippuja ja notkoja:

Huippuja
- raskaus
- Holiday Club Saimaa
- häät
- Klaus K -hotelliyö aamiaisineen
- muutto
- oma aika
- uudet ystävät
- maakuntaretket
- uudet inspiraatiot
- korusuunnitelmat Alyssa Smithin kanssa
- mattopyykki
- vapaat mieheni kanssa

Notkoja
- läheisteni kuolemat
- negatiiviset tunneryöpyt
- omituiset ihmissuhdekiemurat
- raskauden tuoma väsymys/pelot/päivät joina ei jaksa mitään eikä ketään
- läheisten ihmisten kaksinaamaisuus

Luulen, että enempi niitä huippuja on kuitenkin ollut, vaikka surun hetkellä notkot tuntuvat monta kertaa syvemmiltä.

En ole ikinä tehnyt uudenvuodenlupauksia, koska mielestäni niitä voi tehdä pitkin vuotta ja jatkaa siitä vuoden eteenpäin tai pidempään, jos tarpeen. En siis aio tänäänkään luvata mitään. Itsestäänselvyyksiä ei nimittäin tarvitse luvata, ne tulee tapahtumaan muutenkin.

Itselleni ensi vuodesta tulee rakkaudellinen, kokemuksekas ja onnellinen!

Onnen hetkiä jokaisen vuoteen 2013! Viettäkää vuodenvaihde kiltisti.

PS. Vuoden vaihteen kunniaksi kirppikselle tuli iso kasa uutta pengottavaa. Käy kurkkaamassa!

Erilainen joulu

Tänä vuonna joulumme tulee olemaan erilainen verrattuna aiempiin jouluihimme. Olen viettänyt ehkä kerran elämässäni joulun kotona, siitäkään en muista mitään, koska se oli joskus 80-luvulla. 

Mieheni kanssa olemme pitäneet perinteenä ajaa hänen vanhemmilleen Tampereen seudulle aattona, kun olemme päässet töistä. Siellä on sitten käyty joulukirkossa, saunottu ja syöty jouluruokaa.

Joulupäivänä olemme jatkaneet matkaamme Etelä-Karjalaan ukkini luokse, minne äitini perhe on tottunut kokoontumaan juhlapyhinä. Siellä olemme syöneet lisää jouluruokaa ja saunoneet. Tapanina olemme ajaneet takaisin kotiin, missä se milloinkin on sijainnut. 

Melko raskasta ja stressaavaa, mutta perinteistä ja turvallista (siis rutiinin kannalta, ei ehkä ajamisen). Joulufiilis nousee, kun pääsee tien päälle ja radiossa soi joululauluista koottu lista (joka taitaa olla joka vuosi sama). 

Tänä jouluna olemme kotona. Mieheni on aattona töissä, joten vietämme koiramme kanssa vähän niin kuin arkea sen päivän. Joulukirkkoon on näillä seuduilla kuulemma turha edes yrittää, sisään ei mahdu, ellei paikkaa jonota useita tunteja etukäteen. Tämän mahan kanssa ei kyllä tee mieli jonottaa yhtään mihinkään (jonotin jo Postissa viime viikolla puoli tuntia pakettiani).

Joulupäivänä tulevat mahdollisesti appivanhempani käymään, mikäli saavat aikaiseksi. He ovat tottuneet olemaan kotona, joten he eivät ole kauhean innoissaan lähdössä sieltä mihinkään, mutta toisaalta heille ei ole tänä jouluna menossa ketään, koska mekin pysymme kotona.

Toinen asia, joka tekee joulusta erilaisen, on lahjaruljanssi. Yleensä olen marssinut suoraan Stockmannille ja hankkinut kaiken sieltä. Nopeaa ja kätevää. Tänä vuonna en kuitenkaan ole liikkunut Stockan nurkilla ja olenkin turvautunut lähinnä päivittäistavarakauppaani eli Prismaan. Laskeskelin, että suurimman osan lahjoistani olen tänä vuonna löytänyt juurikin sieltä.

Olen useana vuonna teemoittanut joululahjahankintani. Joku vuosi ostin erilaisia palveluja, jotka työllistivät suomalaisia. Jonain vuonna tein lähinnä itse. Tänä vuonna teemojani ovat kauneus & hyvinvointi ja käytännöllisyys. 

Sekin tekee tästä vuodesta erilaisen, että tänä vuonna joulu on varmasti valkoinen! Jopa täällä etelässä.

Lahjavinkkejä miehille

Onpas aika päässyt taas vierähtämään! Tekemistä riittää, kun olen tehnyt joulukortteja ja -lahjoja, järjestellyt uutta kotia kodikkaaksi ja juossut vauvatapaamisissa eri henkilöiden kanssa.

Joka joulu törmään ongelmaan, jonka olen huomannut olevan haasteellinen myös muille, eli miehelle annettavaan joululahjaan. Oli kyseessä sitten oma mies, isä, isoisä, appiukko tai kuka tahansa, mutta miehelle on vaikeaa keksiä lahjaa. Omalle miehelleni keksin kyllä vaikka kuinka monta lahjaa, sillä hän on melko sopeutuvainen ja halukas kokeilemaan uusiakin juttuja. Lisäksi kuuntelen ja huomaan hänen tarpeitaan ympäri vuoden.

Olen listannut tähän vähän asioita, joita voisi antaa miehelle lahjaksi. Ehkä omatkin lahjani löytyvät listalta...

Autoilevalle miehelle
- ensiapupakkaus
- uusi mattosarja
- hinausköysi

Ulkoilevalle miehelle
- otsalamppu
- heijastinliivi
- lämmin hattu ja hanskat

Askartelevalle miehelle
- perustyökalusarja
- kuulosuojaimet

Lisäksi miehelle voi antaa jonkin älypelin, miesten kosmetiikkaa, hemmotteluhoitoja (myös miehet tarvitsevat niitä ja nauttivat niistä, vaikka ne ajatellaankin aina naisten jutuiksi), erikoiskahvia, herkkuja (esimerkiksi jotain erikoisempaa marmeladia, jota voi maistella vaikka juuston kanssa).

Jos jollain on jokin hyvä idea, saa kommentoida! Juhlia tulee ja menee kaiken aikaa ja aina pitäisi joku ässä olla hihassa.

Hauskaa joulun odotusta! Ainakaan joulufiilis ei jää tänä vuonna sään puolesta ankeaksi.

Uutta ja jotain vanhaa

Saimme viime viikolla tietää, että pääsemme muuttamaan parin viikon päästä. "Jouluksi uuteen kotiin" pitää siis tälläkin kertaa paikkansa (muutot jotenkin ajoittuvat aina joulun alle).

Uusi asunto on suunnilleen saman kokoinen kuin nykyisemme, huonejärjestely on vain erilainen ja tarpeitamme paremmin vastaava. Tästä syystä emme kuitenkaan haluaisi raahata kaikkea nykyisestä asunnostamme uuteen asuntoomme ja siksi olenkin laittanut kirppikselle myyntiin kaikenlaista. Kannattaa siis käydä tekemässä löytöjä ennen kuin joku muu ehtii!

Sitten pitäisi vielä alkaa haalia muuttoapuja ja -laatikoita.

Täydellinen lahja

Tässä syksyn mittaan meillä on edessä kaikenlaisia juhlia ja tapahtumia, joihin pitäisi keksiä jokin vieminen. Olen miettinyt hyviä lahjaideoita ja osaan menemisistä olen hankkinutkin jo jotain vietävää.

Ajattelin kuitenkin listata vähän lahjoja, joista olen itse pitänyt tai pitäisin. Olisi hauska, jos lahjaideoista olisi yleensäkin koottu joku sivusto, josta voisi poimia sopivia ideoita omiin tarkoituksiin.

Lahjakortit ovat aina hauskoja, koska sen voi käyttää, kun itselle sopii ja siihen, mistä itse pitää. On tietysti hyvä ottaa huomioon, mihin lahjakortti käy, onneksi niitä saa nykyään lähes joka paikkaan. 
Hyviä paikkoja, joista itse pidän/pitäisin:
- ravintolat (keskiluokkaiset, joista saa muutakin kuin hampurilaisaterian muovitarjottimella tai yhden vehnänalkion glaseerattuna punaviinitilkan kanssa)
- kauneus- & rentoutuspalvelut (erilaiset hieronnat ja kauneushoidot)
- hotelli- & matkalahjakortit (jokin erikoisempi kylpylä tai hotelli)
- sisustusliikkeet (Tiimaria en kuitenkaan laskisi sisustusliikkeeksi)
- lehtitilaus (jostain sisustus- tai kauneuslehdestä, jota lukiessa voi rentoutua)
Nykyään lahjakortteja saa myös esimerkiksi erilaisten vaateliikkeiden stailauspalveluihin, ruokakauppaan ja jopa Alkoon. Parasta on ehkä ottaa saajan elämäntilanne ja juhlan luonne huomioon.

Käytännönlahjat, jotka voi koota esimerkiksi jonkin teeman ympärille ja ne voi kuluttaa pois, jolloin ne eivät vie tilaa pienissä nykyasunnoissa tai niitä ei tarvitse raahata paikasta toiseen muuttaessa.
Hyviä käytännönlahjoja, joita itse olen saanut:
- itsetehty leipä
- tiskirätti (jollain hauskalla kuvalla tai tekstillä)
- kuivamuonatarvikkeita (pussikeittoja, kaurahiutaleita, pastaa)
- vartalonhoitoaineet (vartalovoide ja -kuorinta-aine, kasvojen hoitotarvikkeet, jotain luksusta hiuksille)

Saajan näköiset lahjat, jotka ovat saajan tarpeiden mukaisia tai sopivat muuten saajalleen ja piristävät saantihetkellä ja sen jälkeenkin. 
Itse olen saanut esimerkiksi
- korvakorut (nappimallisia)
- tuikkukuppeja (Iittalan Kivi-tuikkulyhtyjä tummissa väreissä, Pentikin lasisydämiä)
- pehmopöllöjä (vähän design-tyylisiä, jotka sopivat sisustusesineiksi, mutta kestävät myös tuttujen lasten leikit)

Kuvaongelmia

Viikolla meinasin laittaa vähän uusia kuvia blogiini, mutta sain vain yhden kuvan lisättyä ja sitten loppui tallennustila. Ongelma on nyt hetkeksi ratkaistu, kun poistin Picasasta kaikki ylimääräiset kuvat ja sain 10% lisää tallennustilaa. Jotain täytyy silti keksiä ja äkkiä, sillä se tila ei kauaa tule silti riittämään...

Katsotaan illemmalla, jos lisäilen jotain kuvia, nyt täytyy aloittaa sunnuntaisiivoukset.

Parahin Joulupukki

Vuosi alkaa olla siinä vaiheessa, että joulumietinnät on hyvä aloittaa, etteivät ne jää viime tippaan. Juuri sopivasti postiluukustakin tipahti Hullujen Päivien mainos. Koska en itse tykkää juosta väentungoksessa, ajattelin kirjoittaa sinulle. 

Ennen kaikkea toivoisin, että jouluna olisi lunta ja saisimme joulupöytäämme ihan oikeita jouluherkkuja. Lisäksi joulurauha ja -mieli tekisivät tunnelmasta täydellisen.

Haluaisin kuitenkin toivoa myös muutamaa muuta juttua...

Kuvat // Hullut Päivät -mainos
Torkkupeitto // Hemtex

Toivoisin lämpimiä nahkasaappaita (olen listanut kuvaan muutaman eri vaihtoehdon, jos se helpottaa tehtävääsi), neulemekkoa (joka mieluiten saisi olla musta tai harmaa, tai vaikka liila tai petrooli ennemmin kuin punainen tai ruskea), ihanan klassisia ja lämpimiä lakanoita, kauniita ja harmonisia käsipyyhkeitä, monikäyttöistä nahkalaukkua, eleganttia makuuhuoneen valaisinta, hauskoja pehmoleluja jotka toimivat sisustuselementteinä ja tiukan paikan tullen myös lapsivieraiden viihdyttäjinä. 

Ihmettelet varmaan, mitä kuvassa tekee uniriepu ja soittorasia tai monenkirjavat sukat. Koska jouluna ei saa olla itsekäs, toivon tulevalle lapsellemme - äitinä minulla on oikeus toivoa lapsen puolesta - näitä suloisia siilileluja. Miehelleni voisit tuoda vaikka sukkia, koska nykyiset eivät kuulemma kelpaa hänen työkavereilleen (työkaverit voit jättää täysin huomioimatta lahjakierroksellasi).

Ota joulunalusajasta kaikki irti, niin nähdään jouluna iloisissa tunnelmissa!

Terveisin,

Sofia

PS. Uskon, että löydät meidät jouluna ilman tarkempaa osoitettakin!

Lankalauantai

Lähdin aamulla mieheni mukaan ja kävin vähän kiertelemässä kauppoja. Jotenkin kaupat eivät ole tänä vuonna inspiroineet ollenkaan, nytkään en löytänyt mitään ostamisen arvoista. Koitin etsiä täydellistä kynsilakkaa (siis väriltään), mutten löytänyt. 

Ruokakaupasta löysinkin sitten vähän lauantai-illan pirististyksiä: alkoholitonta kuohuviiniä (jonka jo tosin join) ja valkoviiniä, neulomapuikot ja lankaa (kyllä, aion tänä vuonna saada jotain aikaiseksi) ja kehykset, joihin askartelin taulun.

Lasi // Sagaform
Tapaskupit // Asko
Lasipurkit // H&M Home

Puikot // Prisma
Lanka (Novita Crystal) // Prisma
Torkkupeitto // Ikea

Häissämme oli ohjelmanumero nimeltään "Huomenmalja", pöydissä kiersi lasinen malja, johon jokaisen vieraan tuli pudottaa paperilappu (jotka löytyivät jokaisen paikkakortin alta kirjekuorista), johon oli kirjoitettu jokin konkreettinen lupaus. Oli kiva nähdä, kuinka vieraat innostuivat keksimään lupauksia! Suosikkejani olivat ehdottomasti: "Lupaan olla vauvalle kiltti" -8-vuotias poika, "Lupaan pestä Sofian selän rantasaunassa." -n. 70-vuotias mies, "Halaan joka kerta, kun nähdään." -n. 30-vuotias mies. Lupauksien perusteella pysymme myös hyvin ruuassa ja saamme paljon kahdenkeskistä aikaa.

Nämä lupauslappuset ovat nyt olleet pari viikkoa olohuoneen pöydällämme, olemme lukeneet ne läpi pariin kertaan ja aina kun joku on sattunut poikkeamaan kylään, on hänkin lukenut ne läpi. Ajattelin, että olisi kiva laittaa ne johonkin niin, että niitä voisi silloin tällöin katsella ja muistella. Jotenkin miehelläni oli ollut täysin sama ajatus ja tänään askartelinkin meille niistä taulun. Nyt pitää vielä keksiä yhdessä, mihin se laitetaan.

Kehys // Prisma
Taustan tapetti // Kodin Terra
Tauluhylly // Ikea

Päivä se oli tämäkin

Täksi päiväksi ei ollut mitään suunnitelmia ja sellainen siitä tulikin. Onneksi sain sentään pari koneellista pyykkiä pestyä ja vaihdettua keittiön verhon. Muuten tuntui kuin olisin vain odottanut koko ajan jotain, mutten tiedä itsekään, mitä.

Kangas // Ikea

Päätin päivän Vain elämää -ohjelman parissa ja se oli kyllä hyvä! Kerrankin sellainen ohjelma, jota viitsii katsella. Ja ainakin tänään se johtui osittain myös illan tähdestä - Jari Sillanpäästä, sillä olen aina jotenkin tykännyt hänestä.

Iltalenkillä koiramme kanssa törmäsimme yhteen tuttuun vanhaan koiraan, jota oli kuulemma purrut kyy pari viikkoa sitten tässä ihan lähellä. Onneksi se oli kuitenkin selvinnyt, vaikka aluksi ei edes tajuttu, että kauhea ulina oli johtunut käärmeenpuremasta, vaan oli ajateltu että se on vain loukannut tassunsa tonkiessaan. Parin vuorokauden tiputus ei silti kuulosta kovin kivalta vaihtoehdolta, joten pidän koiramme edelleen visusti tiellä ja varomme käärmeitä, kunnes maa on paksussa roudassa.

Seuraava ohjelmanumero on sänkyyn siirtyminen ja huomisen odottelu. Ajattelin käydä Helsingissä, ihan muuten vain.

Tässä tervehtii vielä maalaus eiliseltä, jonka tein koiramme innoittamana:

-sofia'12- (signeeraus puuttuu, koska maalaus oli vielä niin märkä)

Makeaa mahan täydeltä

Tänään teki mieli jotain hyvää ja satuin katsomaan pätkän Come Dine With Me'tä, jossa tehtiin marenkeja. Meillä oli juuri sopivat ainekset siihen, joten päätin tehdä marenkeja itsekin pitkästä aikaa. Löysin suklaamarenkien ohjeen jostain blogista, jonka mukaan niistä tulisi täydellisiä. Alku vaikuttikin hyvältä, mutta loppu ei ollut ihan sitä mitä odotin...

Marenkien sisuksen piti ohjeenkin mukaan jäädä pehmeäksi, mutta se jäi aivan löysäksi. Kuori taas halkeili ja yleismuoto lässähti. Onneksi maku oli silti täydellinen!

Päivä on hyvä

Kävimme asuntonäytössä, se oli juuri sellainen, mitä olemme etsineet! Asunto, jonka näimme, oli vastaavan mallinen kuin hakemamme (paitsi parveke), mutta kyseinen asunto ei kuitenkaan olisi se, jonka mahdollisesti saisimme. Nyt vain peukut pystyyn ja odottelemaan! Näytössä oli muitakin paikalla ja nyt on kuulemma pahin ruuhka-aika asunnonvaihdossa.

Näytön jälkeen päätin käydä suoraan kaupassa, niin ei tarvitsisi koko päivää ravata eestaas. Kauppaan oli tullut ihania syyskortteja, ja pakkohan niistä oli muutama ostaa. Joskus on kivaa käydä kaupassa yksin, kun saa tutkia kaikkea kiinnostavaa ja hiplailla sellaistakin, mikä ei kiinnosta. Varsinkin aamupäivästä tällainen on oikein miellyttävää, kun asiakkaita on niin vähän ja melkein kaikki muutkin asiakkaat ovat tonkimapäällä.

Lintukortti - Jessica Rose
Pihlaja-, siili- ja talokortti - Anita Polkutie

Kotiin tullessani meille tuli posti. Onneksi en ostanut mitään lehteä (paitsi Akkarin) kaupasta, koska tänään tuli Divaani. En edes muistanut, että se tulee vielä minulle. Divaanin mukana tuli kahvia, jotain uutta ja hienoa. Ajattelin kutsua jonkun kahville, koska mieheni ei kuitenkaan ymmärtäisi sen hienostunutta makua. Ja koska itsekään en juuri kahvia juo, täytyy se maistattaa jollain toisella.

Postin mukana tuli myös iso kuori, joka oli leimattu Tampereella. Siihen oli kirjoitettu osoite käsin ja se oli osoitettu sekä minulle että miehelleni ja sen lähettäjä selvästi tiesi meidän menneen naimisiin. Koska olen utelias, minun oli pakko avata kuori heti. Sisällä oli käsinkirjoitettu kirje, kuva Ruovedeltä ja "arkinen" häälahja, kuten kirjoittaja sitä kuvaili. Kirje oli koskettava; siihen oli kirjoitettu sanoja meistä, avioliitosta ja tarina vuodelta 1946. Kirjoittaja lupasi tarinalle jatkoa, kun menemme käymään hänen luonaan.

Täytyy sanoa, että jo aamulla minulla oli sellainen olo, että tästä päivästä tulee hyvä. En vielä tiennyt, mikä päivästä tekisi erityisen, mutta onneksi minun ei sitä tarvitsekaan tietää, sillä kaikki tuodaan kyllä eteeni. Erityisesti tämänpäiväinen kirje on saanut mielen taas valoisaksi (joskin se oli melko valoisa jo ennestäänkin), kuinka juuri niillä hetkillä, kun tarvitsemme lisäponnistusta, saamme apua muualta.

Minne maailma kuljettaa
ja tuuli taivuttaa
Mikä on tarkoitus ja missä määränpää
Jos huomaamattasi oletkin jo siellä
Jos oot jo perillä

Yölintu - Minne maailma kuljettaa

Elämänpisaroita

Teimme äitini kanssa tähtitorttuja. Nam! Viikonlopuksi voisi ostaa glögiäkin. Kuuma mustaviinimarjamehukin kelpaisi, mutta ne on juotu jo aikoja sitten (ennen kuin taas ehtii hakemaan ukiltani lisää). 

Kävimme myös iltakävelyllä siellä, mihin menemme huomenna mieheni kanssa katsomaan asuntoa. En sano tässä vaiheessa vielä muuta kuin onneksi ensimmäinen kerros on käytännössä toinen (kukaan ei siis kurkkisi jatkossakaan ikkunoistamme sisään) ja toivottavasti nykyinen asukas on siisti.

Nyt suihkuun ja nautiskelemaan!

PS. Tajusin vasta, että uusissa housuissani onkin kiristysmekanismi vyötäröllä. Ihmettelinkin, miten ne voivat olla niin epämukavat jalassa, kun ei kenenkään normaalivartaloisen vyötärö voi olla niin suuri. Ehkä huomenna viihdyn niissä paremmin!

Syksyinen iltapäivä

Opettajani käski hakea hyväksilukuja viheralan perustöistä, koska olen ne jo aiemmin suorittanut puutarhurikoulussa. Se tietää muutamia näyttöjä ja vapaita hetkiä kalenteriin. Loistavaa!

Pitkän odottelun jälkeen meille soitettiin tänään ja tarjottiin huomenna asuntonäyttöä. Vielä loistavampaa! Toivottavasti asunto olisi hyvä, ainakin se on samalta alueelta, missä nyt asumme ja hieman uudempi kuin nykyinen asuntomme (valmistunut siis viime syksynä).

Tekisi mieli tehdä joulutorttuja, kun huomasin kaupassa että luumuhillot ovat jo tulleet valikoimiin. Olen myös etsinyt ideoita tämänvuotisille joulukorteille. Jotain yksinkertaista, mutta tunnelmallista. Koska onhan jo lokakuu, jouluhääräykset voi pikkuhiljaa aloittaa! Kauppareissulta tarttui mukaan pikkujoulutähti vaaleanpunaisessa asussaan, jos se vaikka viihtyisi meillä nyt kun ilmastointimme ei toimi.

Euphorbia Princettia // Prisma

Seuraavaksi keitän teetä ja nautin syksyisestä iltapäivästä. Ulkona on tavallaan melko harmaata, mutta koskei sada, siellä ei ole ollenkaan paha ilma. Väritkin ovat parhaimmillaan!

Kehykset // Paperchase
Kortti // Ikea

Hurrikaani & kynttilä // Pentik

Sunnuntai-illan raukeus

Eilen oli löllöttelypäivä. Aamulla tosin pesin vähän pyykkiä ja suihkutin kylpyhuoneen lattiat harjan kanssa puhtaiksi. Iltapäivällä saimme siskoni kanssa idean lähteä leffaan, kävimme katsomassa The Bacheloretten (Polttarittaret), joka oli oikeasti hauska. Pelkäsimme kliseistä hömppää, mutta se ei ollutkaan niin ennalta-arvattavissa eikä siinä ollut kuluneita vitsejä kuluneiden näyttelijöiden kera. Onneksi meidän häämme olivat kuitenkin kaukana leffan häistä!

Tänään kävin isäni kanssa metsässä, poimimme sieniä ja nautimme hyvästä säästä. Iltapäivällä menin vanhemmilleni syömään ja nauttimaan saaliistamme.

Huomenna jatkuu arki. Aamulla saa onneksi nukkua hieman normaalia pidempään, sillä koulu alkaa vasta kymmeneltä. Kimppakyydillämme menee huomenna viisi, joten matkakustannukset jäävät osaltani melko pieniksi. Nyt kertaan vielä puuvartisten tieteelliset nimet, syön muutaman sulhaspiirakan ja menen kokeilemaan nukkumista.

Kollikissoja ja syyshyrinöitä

Kävin eilen äitini kanssa kylässä eräällä henkilöllä (ja hänen tyttärellään), joka on toisinaan läheisempi kuin sukulaisemme. Hän muistaa syntymäni, ja hän antoi minulle lahjaksi Nukkumatin (joka nykyisin asustaa Muistojenlaatikossa syötynä ja virttyneenä monta muistoa sisällään), kun olin pieni. Vein viemisinä itsetekemääni suklaata - ja se maistui! 

Yllätyksekseni heillä asui kaksi pörröistä poikakissaa. Tai olen kyllä useaan otteeseen kuullut, että heillä on kissoja, mutten jotenkin osannut silti niitä odottaa. Vannoutuneena koirien ystävänä laitan nyt tähän kuitenkin kuvia kissoista, jotka olivat loppujen lopuksi hyvinkin söpöjä.

Näistä kissoista vaaleampi oli selvä nautiskelija niin kuin kissat yleensäkin ovat. Harmaa taas oli oikea piilohumoristi.

Saimme kahvia ja teetä juodaksemme ihanien marenkileivosten kera! Omalle kohdalleni oli valittu teemaan sopiva muki.

Äitini valitsema hauska nauha teki vaikutuksen myös kissoihin. Hetkeä myöhemmin kiehkura ei ollut enää näin viehkeä...

Seuraavaksi suuntaan askeleeni koiramme kanssa vanhemmilleni ja käyn kysymässä, josko heillä on jotain päiväsuunnitelmia. Mieheni tosin muistutti aamulla ennen töihin lähtöään, että olen luvannut mennä Omenaan siskoni kanssa. Saattaa olla. 

PS. Sokeritesti ei ollutkaan niin paha! Tosin en nyt päivittäin sellaisessa kävisi... 

Suklaata!

Konvehdit ovat valmiita! Kauhea näpertäminen niissä oli ja sormet ihan suklaassa. Enkä voi niitä edes itse maistaa, kun pitää olla 12 tuntia syömättä ja juomatta. Aion kuitenkin ottaa riskin ja vien niitä huomenna eräälle läheiselle ihmiselle mennessäni kyläilemään. Mieheni saa kuitenkin vielä kertoa mielipiteensä niistä tänään ennen kuin ehdin viedä niitä mihinkään.

Kaupassa ei ollut mitään syksyisiä koristeita, joten näistä tuli hieman talvisia.

Olin säästänyt yhden rasian, jossa joskus ostin pieniä tapaskuppeja. Se saa nyt toimia konvehtirasiana.

Tekemättömien asioiden päivä

Tänään olen viettänyt tekemättömien asioiden päivää, jota kannattaa viettää pari kertaa vuodessa.

Kirjoitin ja luin läpi kaikki tieteellisten nimien listalla olevat puut (vielä pensaat ja perennat täytyy käydä läpi). Huomasin, että loppujenlopuksi aika monet ovatkin jo päässäni valmiiksi, mutta niistä täytyy vähän muistutella. Monet kysyvät muistisääntöjä tieteellisten nimien opiskeluun, oma muistisääntöni on: "Fagus sylvatica, Fagus sylvatica, Fagus sylvatica, euroopanpyökki" ja päässä pieni kelaus, miltä kasvi näyttää. Tuurenpihlajan tosin toivon muistavani entisen työkaverini kautta, sen tieteellinen nimikin kuulostaa ihan yhtä hassulta kuin työkaverini, "Sorbus 'Dodong'".

Tein myös suklaakonvehteja, ne ovat vielä jähmettymässä, mutta ainakin massa maistui herkulliselta. Maitosuklaan lisäksi niissä on hasselpähkinä- ja mantelirouhetta sekä täysjyvävehnä-riisihiutaleita. Ajatuksenani on vielä koristella ne värikkäillä nonparelleilla, kun saan ne irroitettua vuuista.
Sain konvehtien maailmaan perehdyttävän kirjan ja muotteja kummienoltani aikoja sitten, mutten ollut vielä kertaakaan avannut edes kirjaa. Päätin tehdä hänelle konvehteja joululahjaksi, mikäli näistä tulee syötäviä. Sitten voisin ehkä kokeilla jotain siistimpää versiota, kuten tummaasuklaata ja kokonaisia manteleita.

Hammastikut // Tiger

Sain myös ajan sokerirasituskokeeseen. Panikoin jo nyt makean litkun juomista, koska en pidä mistään liian makeasta, varsinkaan jos sitä pitää juoda/syödä litratolkulla. Neuvolassa kyllä sanottiin, että sen juo jo pelkästään nälkään. Toivotaan, että näin on!
Lisäksi minulla piti olla veriryhmätutkimus (tai rhesustekijätutkimus...) samalla, mutta neuvolasta oli nähtävästi unohdettu laittaa lähete eteenpäin - ainakaan sitä ei näkynyt glukoositestin ohessa, joten menen sinne sitten joku toinen kerta. 

Vielä jos jaksaisin ottaa ompelukoneen ja ommella pari suunnitelmaa kasaan, olisin innoissani.

Jokseenkin uusi elämä

Häät on nyt juhlittu ja siviilisääty muuttunut. Lauantai oli täydellinen! Sää oli hyvä, aikataulut piti, tarjoilut olivat hyvi, bändi oli loistava ja vieraat tuntuivat viihtyvän. 

Hääkoruni
Itsesuunnittelemani, Alyssa Smithin valmistama

Sunnuntaina olo oli aika väsynyt. Vaikka nautimme aamusta Klaus K:ssa, kylvystä ja brunssista, haimme koiramme koirahotellista ja kävimme vanhemmillani syömässä, tuntui kuin olisimme hypänneet koko päivän yli.

Huomenlahja miehelleni
Itsesuunnittelemani, Alyssa Smithin valmistama

Huomenlahja minulle

Maanantaina oloni oli vähän kipeä, nukuin monta tuntia päivällä ja silti olin illalla ihan valmis sänkyyn. Tänäänkin olen vielä ottanut levon kannalta, sillä pääni on ollut vähän hataran tuntuinen ja väsymys painanut. Kävin kuitenkin pienellä päiväkävelyllä koiramme kanssa, poikkesimme ensimmäistä polkua metsään ja toista pois. Matkalla löysimme yhden keiton verran suppilovahveroita.

Suppilovahverokeittoa ja patonkia

Huomenna aamusta neuvolaan ja iltapäivällä opiskelua. Ja nyt nukkumaan!

Suppilovahverokeitto (4:lle)

n. 3 dl suppilovahveroita (putsattuja, tuoreita)
3 kotimaista omenaa
1 iso sipuli
2 rkl margariinia
2 dl kuohukermaa
ripaus valkopippuria
1 lihaliemikuutio
8 dl vettä
4 rkl vehnäjauhoja

Hienonna suppilovahverot ja haihduta niistä ylimääräinen neste kuumalla pannulla. Hienonna sipuli ja kuutioi omenat. Kuullota sipulit ja omenakuutiot margariinissa kattilassa, lisää jauhot kun sipuli ja omenat ovat pehmenneet. Sekoita ja kaada vesi sekaan, lisää suppilovahverot ja liemikuutio. Sekoita pari minuuttia, kunnes seos samenee. Lisää kerma ja mausta valkopippurilla. Anna hautua kannen alla 10-15 minuuttia. 

Häähumua

Osallistukaa ja voittakaa!

http://mysepweds.blog.com/2012/09/13/viimehetken-tunnelmia-ja-kilpailu/

Tapiola

Vietin tänään vielä viimeistä virallista vapaapäivää töistä (huomenna se uusi elämä taas alkaa ja maanantaina uudestaan), sen kunniaksi lähdin Tapiolaan tapaamaan äitiäni. Oikeastaan meillä oli syykin käydä siellä, meidän piti käydä katsomassa Stockmannin juomaosastoa. Ostimme pienen pullon mustaherukanlehtijuomaa, jonka nautimme myöhemmin vanhempieni luona isänikin jo tultua töistä. Lisäksi ostin itselleni ja poikaystävälleni Jean Paul Gaultierin suunnittelemat Cokis-pullot.

Kävelimme Tapiolasta kotiin, joten jalkani ovat todella kävellyn tuntuiset. Olen lähinnä tottunut seisomaan koko päivän, mutten kävelemään pikkukengissä vaihtelevia katuja. Maisemat olivat kyllä hienoja ja aurinko lämmitti kesän tavoin.

Aamutouhuja

Huomenna on viimeinen työpäiväni nykyisessä työpaikassani, päätin leipoa työkavereilleni jotain hyvää. Sunnuntaina saimme eräältä toiselta työntekijältä bostonkakkua ja suklaakonvehteja, joten yritin keksiä jotain vähän muuta.

Heräsin aamulla ajoissa ja leivoin huomiset vietävät jo valmiiksi, koska en halua otta riskiä joutua leipomaan keskellä yötä.

Suklaamuffinsseja suklaakuorrutteella ja suklaakoristeilla. Kupit ovat niin valtavia, että ne jäivät hieman vajaiksi.
Kertakäyttölautanen // Ikea
Muffinssikoristeet // Prisma

Löysin sattumalta Suomalaisesta tilanteeseen sopivan kortinkin, jonka liitän muffinssien mukaan. Torstaina töihin tuleville ei varmasti jää edes murusia leipomuksista, mutta näkevät sentään kortin.

Aion tällä viikolla myös aktivoitua ja lähettää kirjeen kummilapsellemme Keniaan. Ostin siihen kylkiäisiksi Angry Birds -värikynät ja -vihkon, koska hän tykkää piirtämisestä ja AB on ainakin muualla maailmassa kova juttu sen ikäisten keskuudessa.

Viimeisiä viedään

Tämä maanantai on kesän viimeinen maanantai. Kun heräsin aamulla ja avasin makuuhuoneemme sälekaihtimet, se todella tuntuikin kesän viimeisiltä päiviltä. Mutta huomaan, että syksy saa taas pään täyttymään ideoista ja ajatus lähenevästä syksystä antaa voimaa. Tekisi mieli laittaa joka puolelle lisää väriä ja paljon kynttilöitä ja syyskukkia.

Tässä vielä kesämuistoja tästä kesästä:

Pikkulintu teki pesän vanhan saunan ovikranssiin

Kesäaskarteluja

Kesä-Helsinki

Holiday Club Saimaan Gant-huone oli ihanan ylellinen

Holiday Club Saimaa

Tampereella Kahvisalongissa haudutettua teetä ja korvapuusteja

Kävimme tarkistamassa syksyn reitit Suomenlinnassa

Kanttarellimetsässä

Parin tunnin saldo (keskimmäinen on omani)

Kappale kauneinta Suomea jossain päin Etelä-Karjalaa

Kävimme kesähäissä