Näytön jälkeen päätin käydä suoraan kaupassa, niin ei tarvitsisi koko päivää ravata eestaas. Kauppaan oli tullut ihania syyskortteja, ja pakkohan niistä oli muutama ostaa. Joskus on kivaa käydä kaupassa yksin, kun saa tutkia kaikkea kiinnostavaa ja hiplailla sellaistakin, mikä ei kiinnosta. Varsinkin aamupäivästä tällainen on oikein miellyttävää, kun asiakkaita on niin vähän ja melkein kaikki muutkin asiakkaat ovat tonkimapäällä.
Lintukortti - Jessica Rose Pihlaja-, siili- ja talokortti - Anita Polkutie |
Postin mukana tuli myös iso kuori, joka oli leimattu Tampereella. Siihen oli kirjoitettu osoite käsin ja se oli osoitettu sekä minulle että miehelleni ja sen lähettäjä selvästi tiesi meidän menneen naimisiin. Koska olen utelias, minun oli pakko avata kuori heti. Sisällä oli käsinkirjoitettu kirje, kuva Ruovedeltä ja "arkinen" häälahja, kuten kirjoittaja sitä kuvaili. Kirje oli koskettava; siihen oli kirjoitettu sanoja meistä, avioliitosta ja tarina vuodelta 1946. Kirjoittaja lupasi tarinalle jatkoa, kun menemme käymään hänen luonaan.
Täytyy sanoa, että jo aamulla minulla oli sellainen olo, että tästä päivästä tulee hyvä. En vielä tiennyt, mikä päivästä tekisi erityisen, mutta onneksi minun ei sitä tarvitsekaan tietää, sillä kaikki tuodaan kyllä eteeni. Erityisesti tämänpäiväinen kirje on saanut mielen taas valoisaksi (joskin se oli melko valoisa jo ennestäänkin), kuinka juuri niillä hetkillä, kun tarvitsemme lisäponnistusta, saamme apua muualta.
Minne maailma kuljettaa
ja tuuli taivuttaa
Mikä on tarkoitus ja missä määränpää
Jos huomaamattasi oletkin jo siellä
Jos oot jo perillä
Yölintu - Minne maailma kuljettaa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti