Perjantai 13.

Tämä päivä on ollut kyllä niin perjantai 13. kuin vain voi olla! Aamulla menimme koko työporukalla käymään puutarhalla, tarkoituksena oli hakea vähän kesäkukkia itselle ja myyntiin. Odottelimme kauppiasta tovin ja lopulta löysimme toisen kaverin, joka voisi myydä tuotteet meille. Hän kuitenkin sanoi soittavansa varsinaiselle kauppiaalle, ja hetken kuluttua hän huikkasi myyjän tulevan 15 minuutin päästä. Kiertelimme kasvihuoneissa katselemassa valikoimaa ja mietimme parhaita vaihtoehtoja. 25 minuutin jälkeen päätimme soittaa myyjälle suoraan, ja hän kertoikin olevansa vielä matkalla ja tulevansa noin puolen tunnin kuluttua. Jätimme siis tilauksemme sinne ja ajoimme tyhjin käsin leikkotukkuun.

Emme ostaneet leikkotukusta kovinkaan paljoa, sillä Hollannin rekan piti tulla tänään kaupallemme. Leikkotukku menee kiinni kello 15, eikä rekkaa näkynyt vielä 14:30. Pikkuinen stressin poikanen alkoi tuntua, kun tilaukset piti saada noutokuntoon, mutta kukkia ei ollut missään, eikä niitä hetken päästä enää saisi mistään. Yritimme soittaa kukkakuskille, mutta numeron ilmoitettiin olevan poissa käytöstä. Lopulta kauppiaamme lähti käymään asioilla ja päätti poiketa erään toisen kukkakaupan kautta ja kysyä, josko rekka olisi jo käynyt siellä. No, siellähän rekka tönötti kioskin pihassa ja kuski kertoi, ettei ollutkaan osannut meille, vaikka viikko sitten kiven kovaa niin vakuutti. Saimme kuitenkin kukkamme ja olo helpotti!

Viimeinen työvastoinkäyminen oli, kun kovan tuulen takia meiltä meni sähköt. Isoista ikkunoista huolimatta sisällä oli niin hämärää, että tilausten tekeminen oli kerrassaan mahdotonta. Emme uskaltaneet avata kylmiön ovia, koskemme tienneet, milloin saisimme sähköt takaisin. Taas aikaa valui hukkaan ja stressi alkoi puskea päälle. Istuttelimme orvokkeja hääjuhlaa varten ja jossain vaiheessa sähkötkin palasivat.

Olin valmis tilausten kanssa 10 vaille sulkemisajan.

Morsiuspöydän asetelma on yli metrin pituinen ja siinä on sinistä campanulaa ja freesiaa, vihreää viburnumia ja erilaisia vihreitä

Morsiuskimpun piti olla sininen ja kesäinen, eikä se saanut valua kovinkaan paljoa, vaikka onkin muodoltaaan pisara. Siinä on samat kukat kuin morsiuspöydän asetelmassa.

Kaason rannekukassa pääosassa on sininen campanula.

Sulhasen vieheessä väriä antaa freesia.

Kotiin tullessani (9,5 tunnin työpäivän jälkeen) kuulin jo käytävään, että naapurillamme on taas "tuparit" (hän vetoaa aina tupareihin, kun pitää äänekkäät bileet). Siinä vaiheessa meinasin kilahtaa kunnolla. Laitoin kuitenkin vain telkkarin päälle ja pizzan uuniin ja päätin, että soitan apuvoimia, jos meteli ei ole lakannut kello 23 mennessä.