Radiokanavahistoriani

Koska tänään kahdella suosikkikanavistani on ollut jonkinlainen juhlapäivä, kerron tässä nyt, kuinka olen "kehittynyt" radion kuuntelijana. 


Yläasteella aloin kuunnella radiota läksyjä tehdessäni, en edes osannut tehdä niitä ilman radiota. Kuuntelin aina NRJ:iä ja lempiohjelmiani olivat aamuohjelma, jossa oli Tenkanen, Sirkku ja Toni sekä illan toiveohjelma, jota toimitti Salsa. Ihmettelin aina, miksei äitini muka jaksa kuunnella NRJ:n soittamaa musiikkia!
www.nrj.fi


Lukiossa vaihdoin taajuuden 95,2:een, silloin sieltä kuului Radio Helsinki. Olin edelläkävijä, sillä kukaan tuttavapiiristäni ei kuunnellut Helsinkiä - paitsi myöhemmin kun olin tarpeeksi jankuttanut siitä. Bongasin sieltä monta hyvää bändiä ja monta ihanaa klassikkoa. Lempiohjelmistooni kuului Njassan toimittamat ohjelmat.
www.radiohelsinki.fi


Helsinki jäi, kun muutin Joutsenoon. Opiskellessani kuvataidetta asuin Opiston asuntolassa ja siellä kanavavaihtoehdot olivat melko vähissä: Iskelmä tai Sputnik. Jostain syystä Iskelmä tuntui paremmalta vaihtoehdolta.
www.iskelma.fi


Palatessani takaisin kotikaupunkiin, siirryin SuomiPoppiin. Jaajon loistavat sutkautukset aamuisin herättivät väsyneempänäkin aamuna moottoritietä ajellessa.
www.radiosuomipop.fi


Sitten pidin pienen tauon, enkä oikeastaan pitänyt mistään kanavasta erityisemmin. Tauko kesti reilun vuoden, kunnes Pori kutsui ja siihen toivottomaan kaupunkiin sopi ainoastaan hieman toivoa antava Radio Dei. Kuuntelin Deitä lähinnä autossa, jos ajoin lyhyitä matkoja esimerkiksi Ulvilaan ja takaisin.
www.radiodei.fi


Espanjassa kuuntelin (minulla ei ollut mukana omaa radiota, vaan tyydyin muiden valintoihin) Los 40 Principalesia. Se muistutti hyvin paljon Radio Novaa ja oli oikein mukava vaihtoehto. Luulen osaavani sen tunnusmelodian lopun ikääni.
www.los40.com 


Pääkaupunkiseudun jälleen kutsuessa olin hieman pihalla, mitä kanavia nykyään edes on tai miltä taajuudelta niitä voi kuunnella. NRJ on aivan liian levotonta, Helsinki on muuttunut liian poliittiseksi, SuomiPop vaikuttaa liian lapselliselta, Dei ei sovi tähän hälinään, jäljelle jää Iskelmä. Onneksi työnantajanikin pitää siitä ja voimmekin kuunnella sitä töiden lomassa.


Onnea siis 10-vuotiaalle Radio Helsingille ja 2-vuotiaalle Iskelmän Aamuvirkkulalle!